Valoa syksyn pimeyteen

Kurkocup on saatu päätökseen, mutta yötreenikausi jatkuu vielä!

Ensi viikon torstain (17.12.) treeninä on ohjelmassa pitkiä välejä Kangashäkin kartalla Hirvaskankaalla. Pisin rata on noin 9 km, mutta radan voi oikaista haluamansa mittaiseksi. Ensimmäinen väliaikalähtö klo 18.

Opastus osoitteesta
Ampumaradantie 1,
41290 Uurainen

Ilmoittautumiset keskiviikkoon 16.12. klo 18 mennessä ratamestari Mehtä-Jussille osoitteeseen j.ylonen@pp.nic.fi

Mysteeri-Kurko jäi mysteeriksi

 

KurkoCup 2015 sai eilen illalla arvoisensa lopun. Ylä-Muuratjärven mukavan märkä metsä näytti puoliaan, ja ratamestarin näppärät hajonnat pistivät ainakin hitusen lyhyemmän radan suunnistajat välillä sekaisin. Vastapainoksi päästiin nauttimaan myös pitkä pätkä keskisuomalaista hiekkatietä.

WP_20151210_18_10_38_Pro

Tulokset sarjoittain ja väliajat radoittain.

WP_20151210_18_11_24_Pro

 

Mallikartat: Kurkot ja Helppo Elämä.
Gubberadan kiemurat kaikkien pitää selvitellä hajontakaaviosta. Tässä kaikki rastit.

 

Kun osittain uusittuja kiertopalkintoja raijattiin Ylä-Muuratjärven kylätalolle, oli niiden tuleva osoite jo valtaosin selvillä. Vain varsinainen Kurko-sarja odotti yhä ratkaisuaan. Useammankin kisan kauden aikana vienyt Toni Saari joutui viime viikon järjestelyvuorolla päästämään Vesa Taanilan 15 pisteen karkumatkalle. Se tarkoitti sitä, että Tonilta vaadittiin nyt voittoa ja Vesalta nöyrtymistä vähintään kuudenneksi, jotta järjestys vielä kääntyisi. Toni hoitikin oman osansa mallikkaasti ja rymisteli maaliin ensimmäisenä vain joutuakseen pettymään seurakavereidensa panokseen: Vesa väänsi itsensä perille Juho Ylisen jälkeen kolmantena ja vei peikon itselleen.

Gubbe-sarja oli ratkennut jo aiemmin Heikki Kettusen voittoon. Viimevuotinen gubbe veteli tämän syksyn radoilla sen verran tehokkaasti, että kilpailijoilla ei ollut kannuun enää saumoja. Heikki kruunasi kautensa Mysteerinkin voitolla ykkösrastin sekoilusta huolimatta. Jones Kahelin näytti että yhdelläkin jalalla voi saada metsässä jotain aikaan viemällä lyhyemmän radan kakkostilan ennen Topi Leppäsalmea.

Kurkovoittajat 2015

Kurkottarien voittokin oli ratkennut jo hyvissä ajoin ennen finaalia. Miia Niittynen oli kurkorutiinillaan rohmunnut voittoon tarvittavat pisteet. Sairastelut pitivät Miian pois Mysteeri-rasteilta, ja kun kauden kakkonen Anna Kotkajuurikin paranteli jalkaansa, niin Marjo Niittynen tuli, näki ja voitti.

Nassikkasarjan vei tänä vuonna kauden sensaatio Samuli Peltola. Samuli oli jo Lapin lumilla satsaamassa tuleviin koitoksiin, joten palkintojenjaossa oli kannuja pokkaamassa vain kaksi raavasta, mutta sitäkin iloisempaa miestä.

Mysteerikeitto maistuu

 

MysteeriKurkon viralliset tulokset antavat vielä odottaa itseään bugin iskettyä tulospalveluohjelmaan kesken kisan. Syitä selvitellään, ja terroristisen hyökkäyksenkään mahdollisuutta ei ole täysin suljettu pois. Toivoa on kuitenkin, että lopullisetkin tulokset vielä ilmaantuvat kansan tutkittaviksi Kurko-sivuille.

Kauden päätöskisa päästiin kisaamaan varsin mainiosta tukikohdasta. Pimeiltä metsäteiltä oli sateisen joulukuun illan iloksi päästy hulppeisiin Ylä-Muuratjärven kylätalon tiloihin. Kun vielä kyläseurakin tarjosi lämpimät keitot kahvin ja joulutortun kera, niin mikäpä oli kurkoilijoiden ollessa.

Organisaatio kiittää tässä vaiheesa kautta osallistujia ja vetäytyy nuolemaan haavojaan. Saattaa olla, että palaamme vielä palautekyselyn merkeissä. Ja jos ei muuta, niin ainakin ens kauel.

 

Täysi mysteeri

 

Mysteeri-Kurko ei olisi Mysteeri-Kurko, jos siitä jotain etukäteen kerrottaisiin. Paikka lienee kuitenkin tarpeen kertoa eli Ylä-Muuratjärvi ja kokoontuminen Ylä-Muuratjärven Kylätalolle, osoite Petäjävedentie 2178. Pysäköinti Kylätalon vieressä olevalle kentälle. Sisäänkirjautuminen tapahtuu sisätiloissa Kylätalolla, jonne meno nastareissa ehdottamista kielletty. Kello 18 tapahtuu lähtö lähtöpaikalle, jonne matkaa noin yksi kilometri.

Radoista mainittakoon kuitenkin sen verran, että hajonnat ovat kurkoilla suurin piirtein tasapuoliset, gubberadoilla eivät. Gubberadoilla on kartanvaihto karttaa kääntämällä 7. rastilla. Pistepelloille meno kielletty. Helpolla elämällä on tarjolla vajaa kaksi kilometrinen. Omat karttamuovit mukaan.

 

Kurkokoordinaattorit jakavat kisan jälkeen palkinnot yhteispisteiden parhaille Kylätalon sisätiloissa, missä myös Kyläyhdistys on paikalla ja buffetista on tarjolla seuraavaa:
– jauhelihakeitto 6 € (sis. leivät, juomat ja torttukahvit)
– pelkkä keitto 5 €
– torttukahvi 2 €

 

Tervetuloa tämän vuoden Kurko Cupin finaalitapahtumaan!
 

Tsaari-Kurkon vallankumous

 

84 innokasta kurkoilijaa lähti uhmaamaan ratamestarin asettamia haasteita pimeään Nojosniemeen. Jos viime viikolla Nisulassa kylmä sää sai useamman kilpailijan jättämään leikin kesken, tällä kertaa vanhahko kartta otti niskalenkin jopa neljänneksestä matkaan lähteneistä. Osalta oli jäänyt ennakkojuttu lukematta tai sisäistämättä, osa yksinkertaisesti oli unohtanut että suomalainen metsä kasvaa huomattavan määrän 25 vuodessa. Jotain ratojen haasteista kertonee että sisupuukon useamman kerran voittanut Raennon Jaskakin joutui kahden ja puolen tunnin urakan jälkeen nöyrtymään ja kurvaamaan Volvollaan suoraan maaliin, kun kakkosrasti ei ollut vieläkään lampun valokiilaan osunut.

Startti

Kurkoradalla ratkaisuja nähtiin jo ykkösrastilla, kun arvonnassa ”helpomman” ykkösen voittaneet Taanila, Tölli ja Ylinen pääsivät luikkimaan kolmen minuutin karkumatkalle. Takaa-ajajille tarjottiin useampi mahdollisuus kärjen pummatessa päästä takaisin kamppailuun, mutta rastit olivat piilossa jälkijoukollekin. Yksin D-hajontaa toteuttamaaan päässyt Ylinen oli vielä toiseksi viimeisellä rastilla pari minuuttia samaa hajontaa kiertäneitä Taanilaa ja Tölliä edellä. Taisi kuitenkin hyvänolon tunne hiipiä puseroon liian aikaisin, kun viimeisellä rastilla tuhraantui sen verran aikaa että sijoitus vaihtui kolmanneksi. Voiton korjasi Taanila ottaen vahvan kiinnityksen kokonaiscupin voittoon, ennen vihdoin peesikuntonsa löytänyttä Tölliä. Liekö joku löytänyt ne vanhat trikoot ysitien varresta ja palauttanut takaisin Markolle?

Kuusi

Gubberadalla vanha kartta pääsi yllättämään koko porukan housut kintuissa heti ykkösrastia lähestyttäessä koko letkan kaartaessa parisataa metriä liian etelään ykkösiä etsimään. Kärkiporukalle tämä riitti herätykseksi, mutta useampi kilpailija ei tästä järkytyksestä toipunut koskaan, vaan joutui kurvaamaan varikolle kun kakkosrastia ei alkanut näkymään. Parhaiten alkujärkytyksestä itsensä keräsivät kolmikko Noponen, Heikkilä ja Kalajo, jotka tulivatkin selvällä erolla ennen muita maaliin. Nassikkasarjaa koko syksyn dominoinut Samuli Peltola näytti ettei kymmenen vuotta itseään vanhempi kartta menoa hidasta ja kurvasi upeasti sijalle 6. kaikista lyhyen radan juosseista. Naisissa Tuulia Viberg ja Maria Rantala kävivät tiukan väännön voitosta, joka päättyi Tuulian voittoon vasta loppukirissä.

Helpossa elämässä naiset näyttivät tällä kertaa kaapin paikan, Kauppilan Sannan korjatessa potin. Ratamestarin pelko liian vaikeasta radasta osoittautui täysin vääräksi, vaikka latorastia vähän porukalla etsittiinkin.

 

Tulokset sarjoittain ja väliajat radoittain.

 

Maalissa kurkoilijoiden fiilikset olivat yhtä jakautuneet kuin ennakkoäänetkin, ja suorastaan murhanhimoisiakin katseita luotiin ratamestarin suuntaan. Ratamestari katsookin parhaaksi karata kurkokassan kanssa Kanarialle, kunnes enin ärsytys on laantunut.

 

Mallikartat: Kurkot, Gubbet ja Helppo Elämä.

 

TSaari-Kurko – Sitä saa mitä tilaa!

 

Te pyysitte ja me toimitamme. Ensi torstaina on luvassa aimo annos nostalgiaa, kun kurkokaravaani kurvaa Nojosniemen jylhiin maastoihin. Torstaina ei kuitenkaan palata legendaarisen Nojoskurkon aikoihin, vaan hypätään vielä 15 vuotta ajassa kauemmas taaksepäin, aikaan jolloin ratamestari ei ollut edes syntynyt. Aikaan jolloin radat olivat pitkiä, rasteja vähän, kikkailut tiessään ja miehet yötä pelkäämättömiä. Tarkalleen ottaen vuoteen 1990.

kivi
Maasto on perinteistä keskisuomalaista

Normaalisti kurkoilija voi syyttää pummistaan huonoa karttaa, mutta tällä kertaa vika voi olla ainoastaan kurkoilijassa itsessään. Kartta on taattua Kaapro -laatua suoraan 25 vuoden takaa, joka koejuoksuissa toimi kuin junan vessa. Kun tähän päälle vielä lyödään mittakaavaksi 1:15 000, ei kurkoilija voi syyttää kuin itseään jossei rastit löydy, sillä onhan kartta täydellisesti pelkistetty. Nyt kurkoilijan tehtäväksi jääkin vain rastilta rastille juokseminen. Ainoastaan alueella poikkeuksellisen suurena esiintyvä eroosio on saattanut muuttaa käyrien paikkoja ja mäkien korkeuksia 25 vuoden aikana. Outoa sinänsä että tämä eroosio on lähinnä kasvattanut mäkien kokoa.

lato
Aivan kaikkia rastipisteitä ei tarvinnut rakentaa uudestaan.

Mittakaava yhdessä rastien vähyyden kanssa saa myös radat näyttämään todellista lyhyemmiltä, joten voittoajatkin lienevät sääntömääräiset. Kurkoilla on taivallettavanaan 8,8km ja 10 rastia, Gubeilla 5,8km ja 7 rastia sekä Helpolla Elämällä 3km ja 4 rastia. Hajontanamenetelmänä Kurkoissa ja Gubeissa on käytössä tutusta Farsta-hajonnasta tehty Farssi -versio joka nimensä mukaan on todellinen peesarin painajainen, ja epäreilu kuin mikä. Peesareillekin on kuitenkin annettu mahdollisuus kiittää letkan veturia ohituksen yhteydessä puolen kilometrin mittaisella loppusuoralla.

kuusikko
Radan hitaimpia paikkoja

 

Ja vielä ohjeita loppuun:
– Omat karttamuovit mukaan, kartan koko A4.
– Lähtöön matkaa 700m, lähdetään kootusti 17.55!
Opastus alkaa tästä.

 

Paikoitus tien varressa, suosikaa kimppakyytejä. Kilpailukeskuksessa on kota, jonka tulilla voi paistaa makkaraa ja lämmittää jäätyneitä jäseniään kilpailun jälkeen, tai vaikka sen aikana. Omat makkarat mukaan.””

 

ToniS

 

Nisun letitys

 

Matkaan lähti lähes 80 kurkoilijaa, joka määränä himmenee monen tämän kauden startin rinnalla. Sää oli kuitenkin varsinkin alavilla mailla niin märkä ja pimeä, että hattua pitää nostaa näille paikalle saapuneille. Onneksi Nisulan ylänkömaa oli säilyttänyt cooliudensa sen verran hyvin, että paikkapaikoin päästiin lumen makuun. Muualla kahlattiin sitten sellaisessa jäähileessä, kutsutaanko sitä nykyään slushiksi vai miksi. Alijäähtynyt vesi koitui varsinkin Kurko-sarjassa monen kohtaloksi, ja koneisto ei yksinkertaisesti kestänyt tällaisia sub-zero –olosuhteita. Terän Kurkotoimikunnan vuosikalenterivastaavan vastaava sijainen ehdottikin tämänpäiväisessä kvartaalipalaverissa, että ensi vuonna KC-brändiin lisättäisiin Lasol-sarja, jossa denaturoidut atleetit pääsisivät kamppailemaan toisiaan vastaan vailla jäätymisen uhkaa. Odotamme nuijan pamahdusta tämänkin ehdotelman suhteen.

Kuva laavulta_800

Tänä vuonna vahvoja kehittymisen merkkejä osoittanut Toni Saari vei tälläkin kertaa Kurko-sarjan voiton. Saaren kanssa samaa K6-hajonta-arpaa raaputtivat myös Marko Tölli, Mikko Lepo ja Juho Ylinen. Näistä kaksi ensimmäistä pysyivät Saaren vauhdissa melkein kakkosvälin puoleenväliin saakka. Ylinen sen sijaan taisteli loppuun saakka voitostakin, ratkaisun tapahtuessa reitinvalinnalla viimeiseltä väliltä maaliin. Myös Saari kärsi kylmyydestä, ja silminnäkijä- tai oikeammin korvinkuulijalausuntojen mukaan käytti itsensä sulana pitämiseen suomalaiskansallisia manauksia. Runsain mitoin. Isiensä mailla kisaillut Aleksi Ilmonen kiri kolmanneksi ennen pimeydessä vaeltanutta Vesa Taanilaa. Mikko Lepo nappasi vuoden kovimmat pisteet viidennellä sijallaan ja kolkuttelee uhkaavasti yhteistuloksissa neljäntenä majailevan Puttosen jenkkakahvoja. Raskaansarjan mestaruudesta käydään siis vielä raaka vääntö jossa ei kilojouleja säästetä.

Jäämies Toni kippurassa_800

Gubberadalla päästiin myös tekemään aikaisempia osakilpailuja enemmän nk. omaa työtä. Osin tämä oli hajontojen ansiota mutta suuri tunnustus joudutaan antamaan rastille 112. Siellä oli monella hätä pidemmänkin aikaa. Kaikki kävivät tällä rastilla kaksi kertaa ja moni onnistui hupeloimaan sen parissa aikaa molemmilla kerroilla. Statistiikoille tiedoksi, että ensimmäisellä kerralla pohjoisesta saapuvista 20 suunnistajasta 3 naulasi rastin suoraan, etelästä prosentti oli parempi, 6/17. Ulkopuolinen saattaisi arvella, että kartassa on tuossa kohtaa jotain hämminkiä, mutta ratamestari kiistää jyrkästi väitteen. Hän kertoo kartoittajan kanssa pitäneensä palaveria ko. alueen kartoittamisesta ja työ on absoluuttista briljanssia. Erot kärkikolmikon kesken olivat selkeät. Kari Kallio päihitti Ossi Heikkilän vajaalla kolmella minuutilla ja hänestä reilun minuutin jäi Ari Hämäläinen. Kallio ja Hämäläinen kiskoivat itseään yhteistuloksissa aimo leiskautukset ylöspäin. Ossi kiikkuu yhteistuloksissa toisena ja nipisti eroa kärkimieheen KettusHeikkiin muutamalla pisteellä, Heikin sijoittuessa neljänneksi. Naisissa yhteistuloksien kärkinainen Miia Niittynen oli myös nopein kaikki rastit kiertänyt leidi. Tuulia Viberg tykitti toiseksi ja kolmanneksi itsensä sinkosi Sari Lilja. Nassikoita edusti Nisu-Kurkossa Samuli Peltola ja jatkoi samaa vakuuttavaa putkea, josta hänet on opittu jo aiempina viikkoina tuntemaan. Loistavaa!

 

Mallikartat: Kurkot, Gubbet ja Helppo Elämä.

 

Tulokset sarjoittain ja väliajat radoittain.

 

Ensi viikolla uudet (vai vanhat) kujeet Nojosniemessä. Yritetään Kurkot edes joku saada hyväksytty tulos sieltä. Edellisellä kerralla se ei onnistunut. Kuka tunari se muuten siellä letkan kärjessä leimasi väärällä rastilla?

Valaistua maastoa_800

Lisää Nisua pöytään!

 

Asiallisesti

Varaa aikaa viimeiselle 9 kilometrille kun saavut kisapaikalle. Hiekka- ja metsäautotie saattaa olla näillä keleillä mitä vain. Pysäköinti kisakeskuksessa, hiekkamontussa. Yhteislähtö tapahtuu kello 18 kisakeskuksesta, kokoontuminen infoa varten 17.55. Kartat (A4) ovat muoveissa. Rasteilla uudet liput sekä yksi leimasin, joillakin myös heijastin. Kurkot 7,3km (22 rastia), Helppo elämä 1,9km (9 rastia), loppupoppoo 5,4km (18 rastia). Maastopohja pääasiassa hyvä ja luminen, Kurkoilla ja Gubeilla on toki paloja kivikkoistakin alustaa tarjolla. Maali sulkeutuu kello 20. Laavulla tulet, omat makkarat mukaan!

 

Asiattomasti

Rastit saatiin kuin saatiinkin raijattua metsään. Pimeässä oikeiden kivien ja notkelmien löytäminen oli hieman sattumanvaraista, paria rastia siirrettiin kun huomasimme pukin nousseen väärään paikkaan. Lunta maastossa oli juuri sopivasti kelkkailuun. Tänään puista on saattanut lunta hieman karista maahan, vaikka ruiskutimme kyllä fiksatiivia puiden oksiin samalla kun laskeuduimme niistä jälkiä jättämättä rastin kohdalle pukkia rakentamaan. Hankikeli jäänee suruksemme haaveeksi, siksi lyhensimme ratoja normimittoihin.

DSC_0055_640

Pelin henki
Lumi-Kurkot ovat oma taiteenlajinsa. Niissä kannattaa aina miettiä varsinkin ensimmäisten kilometrien aikana että poltteleeko letkan kärjessä Työmiestä vai hännillä Klubia. Holkkia suosittelen kumpaankin, ettei terveys mene. Hajonnat on pyritty tekemään tasapuolisiksi, ja sehän tarkoittaa sitä, että pelimiesten kannattaa tehdä ensimmäisellä 1,5 kilometrillä pitkiä ja huonoja reitinvalintoja. Tämä siksi, että uraltahan ei kukaan enää lopussa poistu ja niinpä viimeisillä lenkeillä kahden kilometrin kierto kestää pidempään kuin puolentoista ja sinulle tarjoillaan voittajan kättä. Ellei kaveri ole tehnyt samaa jippoa. Eiks ni? Kaikissa sarjoissa on loppuputki. Helpolla elämällä se alkaa 1900m, Kurkoilla 800m ja Gubeilla 77m ennen maalia.

 

Ei sitten muuta kuin huomenna ajoissa paikalle vöyhkäämään isolla porukalla!

 

Nisua uuniin!

 

Kurko Cup saadaan vihdoinkin polkaistua kunnolla käyntiin! Tähän saakka meidän peesareiden tehtävänä on ollut yrittää seurata kärkikaasuttelijoiden hunajaisia hajujälkiä ja itkeä torstai-iltaisin itsemme uneen muistellen ilmastonlämpenemistä edeltäviä aikoja. Aikoja, jolloin rastilta rastille vei kaksi metriä syvä ura lumen keskellä. Aikoja jolloin aikaero kärkeen mitattiin Omegalla. Aikoja joiden emme enää uskoneet palaavan. Vaan nyt se aika on koittanut; sokerikuorrutetun pullan tuoksuinen, vuoden ensimmäinen lumikurko kauhotaan tulevana torstaina Nisulan ylänköalueen alaosan keskustan tuntumassa.

DSC_0065_640

Ratoja on taas tarjolla monenlaisia. Suunnitteluperiaate on kuitenkin ollut kaikissa sama; rastit pitää pystyä viemään paikoilleen moottorikelkalla sillä eihän länsimaalaiselle ihmiselle lumessa kahlaaminen sovi. Heikon jäätilanteen ja vähätehoisen Lynxin vuoksi pari järvirastia jouduttiin tämän kriteerin vuoksi hyllyttämään. Kelkka on kuitenkin tankattu kerosiinilla ja isä ja poika Puttonen lähtevät huomenna kuopsuttamaan Tervamäen kupeita pahat mielessään. Ratasuunnitelmat ovat tietysti vielä tällä hetkellä hyvin summittaiset, mutta luotamme siihen että inspiraatio valtaa meidät ennen torstai-iltaa. Nyt sääennustetta tutkaillessamme olemme tulleet siihen tulokseen, että kisailtana maastossa vallitsee kova hankikanto, nk. kerste. Sen takia matkoja on ajateltu venyttää 20-70%. Kova hanki on nopeampaa askellettavaa kuin asfaltti.

 

Hajontakaaviot on tällä kertaa plagioitu naapurikylän, Rutalahden mytologioista. Eniten käytetään kylän legendaarisemman mutkan, Vinkkelinmutkan, mukaan nimettyä Vink-keli –hajontaa. Mystisintä Vinkkelinmutkassa on tietysti se, että se on mutkan lisäksi risteys. Vielä kun Kurkorataan on suunnitteilla Twin-keli, twin-keli (little star) –hajonta, ovat ratamestareiden nakit viuhuneet vinhasti heidän kalkuloidessaan mahdollisten hajontojen määrää. Helpon Elämän radalla niitä lienee maksimissaan yksi. Muulla juhlaväellä ymmärtääksemme enemmän. Mutta tästä ja muusta enemmän keskiviikkoaamuna, kun palaamme moottorikelkkasafariltamme. Tällä hetkellä varmaa ei ole kuin se, että opastus kisakeskukseen alkaa tästä, kisakeskus on samassa paikassa kuin syksyn yö-kansallisissa ja yhteislähtö tapahtuu kello 18.00.

 

Koettakaa saada Kurko-himoltanne nukuttua!
 

Jake
 

Kurkokansalla mahdollisuus vaikuttaa Tsaari-Kurkoon

 

Lumi laskeutui valtakuntaan ja Tsaarikin tajusi, että hänen kurkonsa koittaa alle kahden viikon päästä. Kurkokansalle on tarjottava edes sirkushuveja, kun leipä on päässyt loppumaan. Niinpä juuri Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa mitä Tsaari-kurkossa tarjoilaan kurkokansan nautittavaksi. Linkistä pääset antamaan äänesi mieluisimmalle vaihtoehdolle kolmesta, joista yksi toteutuu kurkossa 3.12. Äänestysaikaa on seuraavan kurkon tulosten julistamiseen saakka, jolloin Tsaari tekee valintansa äänestystuloksen mukaan tai siitä tippaakaan välittämättä. Onhan hänellä lopulta kaikki valta toimia mielensä mukaan. Ohessa pienet maistiaiset mahdollisista vaihtoehdoista:
Tsaari_karttapalat

 

Linkki äänestykseen.

 

ToniS

 

Vihtamäen vitsaukset!

 

Ensilumi ei päässyt vaivaamaan Pamaus-Kurkon osallistujia, joita olikin huimat 125 henkeä. Tämä taitaa lyödä viime viikkoisen ennätyksen yhdellä – Jes! Muutama innokas astui järjestäjän asettamaan ansaan ja nollasi emittinsä ennen sisäänlukua koneelle. Heille loppuaikoja emme saaneet ja hylsy on hylsy vaikka voissa paistaisi. Joitakin puhtaita väärin leimauksiakin tapahtui, jotka johtivat ”suoraan” hylkäämiseen.

kurkovipa-20

Tämänkertainen hajontasysteemi oli epäreilu, mutta tasaväkinen viestihajonta. Erikoisuutena oli myös alun pitkä reitinvalintaväli. Valtaosa kärkikurkoista taisi kuitenkin puskea turvallisesti suoraan. Koejuoksuissa toinen ratamestari jäi nopeimmille kurkoille noin puoli minuuttia kiertävillä valinnoilla. Vasemman aika 13.30 ja oikean 12.58. Jos saamme vielä ViPan kuntorastisivuille reittihärvelin jossain vaiheessa pystyyn, niin sinne voi omia ratkaisujaan laitella.
Kurkovalinta_640

 

Mallikartat: Kurkot, Gubbet ja Helppo Elämä.
Lisäksi vielä kaikki rastit.

Kurkojen ratkaisu oli veret seisauttava. Vääntö käytiin kahden tuoreen suomenmestarin kesken. Viimeiselle (radio) rastille Olli-Markus ”OMA” Taivainen saapui noin kymmenen sekunnin etumatkan turvin. Ehkä 69-kurkosta viisastuneena Toni Saari päätti suunnistaa tällä kertaa ihan maaliin asti ja vei pidemmän korren. OMA ajautui hieman vasemmalle ja kartoitti viimeistä väliä maaliin pari minuuttia. Se oli hyvä, koska järjestäjät eivät siellä olleet käyneet. Kolmanneksi kiilasi ”kotikentällään” Antti Anttonen.

 

Myös Kurkottaret, Gubet ja Nassikat painivat ihan kalkkiviivoille asti. Vahvin oli viime viikkoina hienoisesta matalapaineesta kärsinyt Heikki Kettunen. ViPaan paluumuuton tälle kaudelle tehnyt Kettu on ollut koko kauden seuran ratasuunnittelukoneen käyttökiellossa, jotta Vihtamäen salat eivät paljastu ennen aikojaan. Viimeinen rasti teettikin sen verran työtä, että takaa-ajat pääsivät tuntumalle. Loppukirissä toisen sijan nappasi Tuulia Viberg ja pronssia nappasi Juha Koskinen. Mainittavan komea suoritus oli myös nuoren (ilmeisesti H14-sarjalainen) Samuli Peltolan viides sija.

 

Helppoa elämää dominoi kotikentällään Otto Liuha. Toiseksi loppurutistuksessa kiilasi Hanna-Riikka Koskinen jättäen kolmanneksi Helena Liuhan. Helpon elämän kilometrivauhditkin alkavat jo nousta niin, että ratoja pitää vaikeuttaa tai pidentää. Kokonaisuutena maastosta tuli väsyneitä, mutta tyytyväisiä asiakkaita. Lämmin kiitos kaikille osallistujille, talkoilijoille ja Järvilinnan väelle.

 

Tulokset sarjoittain ja väliajat radoittain.

 

Ratamestarit

 

Linkki Ismo Paukun ottamiin kuviin!

 

kurkovipa-136
kurkovipa-151