Kovat on kovia, vaikka kartalle tekisi mitä. Jokumuu-Kurkon ratamestariryhmä yritti heittää kapuloita suunnistajien tossuille poistamalla kartalta tavaraa, mutta kaiken epäolennaisen poistaminen vain kiihdytti tekijämiesten tahtia. Kurkojen kärki hurjasteli 6,1 km:n ja 23 rastin radan lähes 40 minuuttiin, kun ei turhia karttamerkkejä ollut hidastamassa. Pimeään Laajavuoren maastoon starttasi puutteellisella kartalla kauden ennätysmäärä uskalikkoja, ja kaikki saatiin hengissä pois ennen maalin sulkeutumista.
Kurkojen kurko oli taas kerran Toni Saari. Hän pääsi viimeiseltä rastilta kuuden sekunnin etumatkan turvin raatelevalle 700 metrin loppupätkälle, eikä Jammu Lakasesta ollut enää kiinni ottamaan. Aleksi Anttolainen, Vesa Taanila ja Lauri Oikarinen näkivät vielä kärkikaksikon välkkyvät valot samalta suoralta. Muut olivat pelanneet itsensä pihalle jo aikaisemmin.
Lyhyemmän radan voitto ratkesi vasta armottomassa loppukiritaistelussa. Viimeiseltä rastilta sinkosi ensimmäisenä Veera Klemettinen perässään illan yllättäjä Mika Näpänkangas. Tuntumassa tulivat kuitenkin Miia Niittynen ja ikinuori Pekka Noponen, jotka eivät loppusuoralla sääliä tunteneet. Ankaran väännön jälkeen ensimmäisenä maalileimasimeen emittinsä survoi Pekka, jolle Miia hävisi vain kaksi sekuntia. Mika nappasi itselleen arvokkaan kolmannen sijan, ja Veeran oli taipuminen neljänneksi.
Kartat: Kurko, Gubbe ja Helppo Elämä.
Maali jälkeen, pilvien raosta kurkistavan täysikuun kelmeässä valossa nähtiin nurmikonhärmällä tungosta kurkoilijoiden haukkoessa happea loppukiritaistelun jäljiltä. Parikymmentä rastia tiukkaa käyräsuunnistusta vaihtui äkisti hapottavaan polkujuoksuun. Kuitenkin kisan jälkeen nähtiin sen verran hymyileviä kasvoja, että ratamestariryhmä ahdistui kriisipalaveriin: eikö mikään riitä, pitääkö näiltä ottaa käyrätkin pois?
2 Comments