Kulkutautien raivotessa ja suurten nälkävuosien aikana kuolema korjasi satoa ahkeraan. Epidemian uhatessa viranomaiset kehottivat perustamaan pitäjiin tilapäisiä kulkutautisairaaloita ja jopa varaamaan alueita tauteihin menehtyneiden hautausmaiksi. Koivistonkylässä oli 1820-luvulla piirilääkärin virkapaikka ja kylässä toimi apteekki. 1800-luvulle ajoittuu myös Koiviston kartalla Riikosmäessä sijainnut vaatimaton sairastupa, Riikosten kaksihuoneinen vanha mökki.
Perimätiedon mukaan mm. kuolonvuosina 1867-68 sen tiloihin kuljetettiin paljon taudeissaan riutuvia ja loppuaan odottavia. Lavantautiepidemia riehui tällöin ankarana ja surkeutta lisäsivät muualta tulleet taudinkantajat ”Pohjan poloiset mierolaiset”. Salaperäisyys verhoaa paljolti Riikosmäen sairastuvan vaiheita. Rakennuksen on sanottu olleen ”sisämaan ensimmäinen sairaala”. Kansa on nimittänyt sitä myös ”kuolinhuoneeksi”. Kuolinhuoneen ovi on yhä tallella. Kerrotaan, että läheiseen Haukkavuoreen olisi haudattu sairastuvan suojissa menehtyneitä. Koivisto oli jo 1600-luvulla vilkas liikennepaikka. Hämeestä tullut Vanha Laukaantie päättyi Koiviston taloon, jossa oli kestikievari.
Ruotsin suurvalta-aseman murtuessa 1700-luvun lopulla Itä-Suomen perinteiset kauppatiet Suomenlahden satamiin sulkeutuivat. Niiden tilalle raivattiin maanteitä Pohjanmaan rannikkokaupunkeihin. Koivistonkyläntie on osa Kuopiosta Vaasaan rakennettua tietä. Tämä Uusi Postitie avattiin ratsupolkuna vuonna 1786. Tie rakennettiin 10 kyynärää leveäksi maantieksi 1800-luvulla. Uuden Postitien ja Vanhan Laukaantien risteyksessä Koivistosta tuli liikenteellinen ja hallinnollinen keskus. Koiviston Muhlunniemeen perustettiin Keski-Suomen ensimmäinen postitalo vuonna 1786. Suomen sodassa 1808-1809 Ruotsin ja Venäjän sotaväen osastot taistelivat Koiviston kruununviljamakasiinin hallinnasta. Koivistonkylän asema keskuspaikkana siirtyi 1800-luvun puoliväliin mennessä kaupunkioikeudet saaneeseen Jyväskylään. Maantieliikenteen keskiöön Koivisto palasi 1950- ja 1960-lukujen taitteessa, kun nykyiset valtatie 4 ja kantatie 69 rakennettiin, ja vakiinnutti paikkansa myöhemmin kun risteyksen tuntumaan avattiin ABC-liikenneasema josta saa mm. pitsaslaissia ja keppanaa.
Kurkokansan mielipiteitä on kuunneltu herkällä korvalla, asiakastyytyväisyystutkimuksia luettu, tuntoja aistittu. Muutama pala kartasta jotka kirvoittanevat touhutipan paatuneimmallekin kurkoilijalle.
Kurkot työstävät karvan alle seiskan ja gubet ruiskaisevat iltapuhteena vitosen. Helppo elämä on pari kilsaa ja helppo, eikä näin käy lähelläkään parhaita alueita.
– Rasteilla heijastimet ja leimasimet, ykkösellä jopa kaksi, lippuja ei ole.
– Kartta vuosimallia 1986, päivitetty 2015.
– Mittakaava 1:7500 käyräväli 5m.
– Kartat on pussitettu, eli paljaaltaan ei tarvitse vetää vaikka oma olisi unohtunut.
Hajautusta ratamestari, Hirvaskankaan rastiprofessori, suunnistusfilosofi ja pelintekijä Jussi69 kommentoi arvoituksellinen ilme naamallaan seuraavasti:
– ”pyrimme yllättämään kilpailijat niin sanotusti housut kintuissa”.
– ”Hajautuksessa olemme runsailla koejuoksuilla pyrkineet tasapuolisuuteen niin, että sekä nysväämällä omaa tarkkaa suunnistusta että ihan vain kaveria peesaamalla on mahdollisuus päästä ihan tyydyttävään lopputulokseen”.
– ”Jälkimmäisessä erot tulevat lähinnä siitä ketä peesaa, makuasioita” Jussi69 toteaa.
– ”Nämäkin rastit kannattaa kiertää numerojärjestyksessä, sen ei pitäisi olla ylivoimainen tehtävä, mutta tuskin siinä kaikki nytkään onnistuvat”, arvioi Jussi69.