24.6.2006
ISOA AJOA JA 6. SUURAJOT

Jukolasta jäi tällä kertaa vähän kerrottavaa. Terä ei ollut terästä. Huippu-urheilu on ihmeellistä (varsinkin suunnistus). Kun tuntuu, että kaikki on lähes täydellisesti kohdallaan, niin moni asia menee ihan pieleen. Sellaista on urheiluelämä - täynnä yllätyksiä. Usein se on myös hieno asia. Pettymyksistä onneksi toivutaan nopeasti, kun joukkueen henki on parasta a-luokkaa. Jukolasta vielä onnittelut VeVelle, jonka voittoa toivoin toiseksi eniten.

Jukolan jälkeen suuntasimme parhaalla ystäväporukalla Ilomantsiin Euroopan mestarin Iloleirille äitini kotiin Hakovaaraan. Leirin tarkoitus oli kesäloman vietto yhdistettynä Tanskassa vaadittavan vauhdin totutteluun kangas-suppamaastoissa. Leiri oli säiden ja rentoutumisen puolesta täydellinen - muutamaa mäkäräistä ja paarmaa lukuun ottamatta. Harjoittelua tuli myös kivasti ja nautiskelua karhujen erämaissa.

Hiukan rasittuneena palasimme kotiin torstai-iltana ja "virkeinä" juhannusaaton kunniaksi lähdimme nauttimaan kuudensista Suunnistuksen Suurajoista. Toyota Reisin tiimi sai tällä kertaa arvoistansa vastusta OK Tuskan joukkueesta. Taistelusta kehkeytyi tuskainen, mutta rehti jännitysnäytelmä. Ennen kahta viimeistä etappia Tuska johti vain yhdellä sekunnilla. Sen jälkeen Reisin tiimi sortui virheisiin ja Tuska karkasi 1'20" voittoon pitkän päivän ja 12 etapin lopuksi. Toyota Reisin tiimin keskuudessa jouduimme myöntämään Tuskan nyt paremmaksi. Syyksi löytyi Tuskan ensikertalainen vahvistus Jukola-voittaja ja taitospesialisti Junnu Tuska, joka takoi ykkösnyrkin taustalla tasaista jälkeä. Hieno kisa oli jälleen. Onnea voittajille ja hävinneet lepäämään!



-jani-