9.5.2005
MAAILMAN CUPIIN LÖYTYI LATAUSTA




Tiomila meni vielä influenssan jälkimainingeissa, mutta maailman cupin viikolla olo parani hyvää tahtia. Kisojen alkuun mennessä tunsin olevani melko hyvässä iskussa. Vaikka lievää tukkoisuutta oli hengityksessä, niin lihaksisto toimi erittäin hyvin. Kunto löytyi loistavaan aikaan, eikä sijoitustavoitteita ollut. Erinomainen yhtälö...

Löysin viestikisan jälkeen itselleni sopivan fiiliksen. Minulle oli varmasti hyötyä, ettei viestiä tarvinnut juosta, mutta ennen kaikkea asenne oli kohdallaan - juuri sellainen, jota olin talvella harjoitellut. Kaikki tehdään kisassa suunnistuksen ehdoilla. Fyysistä virettä en ajatellut yhtään. Nautin vain rastien löytymisen riemusta. Finaaleissa suunnistin 92 rastia, joista tein muutamalle pienen virheen, mutta kaikkinensa virheitä tuli vain 2 ja puoli minuuttia! Normaalimatkan kisa oli suunnistuksellisesti helpohko, mutta keskimatka oli erinomaisen vaativa kisa.

Tärkeintä oli siis suunnistuksesta nauttiminen. Vaikka normaalimatkan lähes täydellisesti onnistunut kisa ja voitto antoivat mahtavia fiiliksiä, niin silti tietyllä tavalla nautin enemmän keskimatkan onnistuneesta suorituksen hallinnasta. Rastit tulivat vastaan sieltä, mistä niiden pitikin - suurta suunnistajan nautintoa! Lisäksi keskimatkan suunnistukseen olen enemmän mielikuvissa panostanut, joten harjoitus alkaa vaikuttaa. Silti joka kerta on tehtävä samat perusasiat alusta loppuun huolella ja osattava nauttia suunnistamisesta. Muuten touhu saattaa mennä liian vakavaksi, eivätkä liput tulekaan enää suoraan vastaan :)


-jani-