Suunnistuksen Suurajot 2004

24.8.2004
SUUNNISTUKSEN SUURAJOT


The toughest and most wonderful orienteering training day of the year, Suunnistuksen Suurajot, was held again one week before the Finnish Championships in classic distance. The day full of short orienteering legs was in the region of Suolahti-Äänekoski-Uurainen-Tikkakoski approximately 50km to north from Jyväskylä. Totally 12 orienteering legs in different terrains had to be orienteered with the team of four members. In almost every leg three men/women have to run and one is resting. The legs varied from 1,3km-4,0km, normally about 2km. During the day I ran 9 legs, totally about 18km and 1h40'. First start 9 AM and last start 6 PM. Absolutely great, in deed! This was the fourth time the race was held. My team, Toyota Reisin (with thigh muscles) Team, won three times in a row. Now, in the fourth race we got one time penalty, because we were too late in the tenth starting place and ended to third spot. Anyway, we were fastest orienteers this year too. TRC-team members this year were: Jani and Jonne Lakanen, Heikki Toivio and Jarno Salmelin.

Ensimmäinen ek juostiin Piiparinkalliolla. Lähdimme rennosti liikkeelle virheettömyyden taktiikkaa noudattaen. Heksa ja Jarno selviytyivät myös lähes virheittä. Suurimman osan matkasta näimme toisiamme ja alku oli mitä parhain, vaikka Tuska löikin heti kovat pohjat tiskiin. Moottori käynnistyi kuten pitikin.

Toisella ek:lla Syvärinmäellä Jarno jatkoi hyviä esityksiä, mutta Heksa ja Jonne eivät olleet sinut kartan kanssa. Tuskalla oli myös vaikeuksia ja Bowlare teki yllättäen etapin pohjat. Erot kuitenkin pieniä.

Kolmas ek Kataanmäellä oli hiukan tuskainen maasto, mutta meillä sujui pitkä väli mainiosti. Jonne tykitti parhaalla reitillä selvät pohjat. Jarno hiukan pummaili ja mulla tasaisen hyvä suoritus.

Partio ek:lla Kotimäessä Tuska teki paremman jaon, mutta Pasi sortui virheisiin ja niinpä korjasimme etapin voiton Jonnen ja Heksan kanssa.

Pojat olivat niin innokkaita aamupäivästä, että tallipäällikkö sai toisen lepovuoron Viinakalliolla. Otin tilaisuuden ja tsemppasin pojat tasaisen hyvään suoritukseen. Tuska vain muutaman sekunnin nopeampi.

Kuudes ja aamun viimeinen ek juostiin Äänekosken keskuspuistossa. Vauhdikkaalla radalla päätin tykittää kunnolla ja päivän nopeimman km-vauhdin 4'02 turvin muille ei jäänyt paljon sanomista. Hoidimme siis aamupäivällä selvähkön johdon vähillä virheillä.

Iltapäivä alkoi päivän pisimmällä ek:lla Raiskinmäessä. Jonne juoksi yhden miehen ek:n väsynein jaloin puistotykityksen jäljiltä. Pasi puolestaan oli levännyt puistopätkän. Heikohkolla suorituksella Jonne joutui antautumaan reilut kaksi minuuttia Pasille ja jännitys nousi uudelleen.

Kahdeksas ek Suolamminkankaalla oli vaativat supikkosyherikkö, jossa virheitä tehtiin eniten. Vaikka itsekin tein päivän isoimmat virheet, niin joukkueena suoriuduimme Heksan ja Jarnon kanssa niin hyvin, että ero kasvoi Tuskaan 1,5 minuuttia.

Yhdeksäs ek oli mielenkiintoinen kangaspätkä Kangashäkissä peruskartalla suurennetulla 1:7500 kartalla. Upeaa luukutuskangasta, josta nautin täysin siemauksin, kun pohjalla ei ollut normaalia peruskivikkoisuutta. Alun epävarmuuden jälkeen (kun kartalla vain suuret muodot) homma lähti luistamaan ja tein kovat pohjat etapille 4'51/km vauhdilla. Johto yhä selvempi.

Nautiskelimme etappivoitosta hiukan liian kauan ja huomasin klo 16.03, että meidän seuraava lähtö on 16.22 ja matkaa 13km. Kiireellä autolle ja matkaan. Opastus huono ja ajoimme risteyksen pitkäksi ja teimme autolla 10 minuutin pummin. Myöhästyimme lähdöstä, kuten moni muukin joukkue. Tässä aikataulu oli aivan liian tiukka. Juoksimme kuitenkin etapin hyvin ja ehdimme hyvin omalla lähtöajallamme seuraavalle etapille.

Lehmimäen toinen etappi toi vaihtelua viuhkan muodossa. Etappi sujui lähes täydellisesti kohdallani, samoin Heksa teki erinomaisen juoksun. Jonne teki yhden virheen, mutta tulos silti hyvä.

Viimeinen ek oli päivän toinen partio. Sinänsä jako oli yksinkertainen, kun sen oivalsi. Virkeimmän kaverin piti hakea kauimmainen rasti ja vain se yksi rasti. Muut ehtivät hakea kaksi rastia lähempää. Tykitin, minkä pystyin kauimmaiselta rastilta kokoontumiseen tietä pitkin ja yllättävän hyvin irtosi kiriä vielä päivän päätteeksi. Niinpä voitimme viimeisen ek:n ja suunnistuskisan vajaan neljän minuutin erolla kovimpaan kilpakumppaniin, Tuskan joukkueeseen, jossa suunnistivat Pasi Ikonen, Antti Harju, Heikki Nousiainen ja Antti Turpeinen. Kiitos pojat hyvästä vastuksesta. Otetaan ensi vuonna uudestaan, jos järjestäjät sen meille suovat. Kisa voisi ensi vuonna kiertää Jyväskylän kaupungin ympärillä olevilla kartoilla. Siirtymät voisivat olla vielä lyhempiä. Nautintoa, suurta nautintoa tämä suunnistus...

-jani-