Keskimatka | Sprint | Normaalimatka

16.7.2003
MM-KATSASTUKSET SKÅNESSA 10.-13.7.


MM-katsastukset suunnistettiin eteläisessä Skånessa akselilla Bromölla-Lund-Klippan. Keskimatka juostiin kahdessa osassa. Aamupäivällä karsinta ja iltapäivällä finaali. Karsinnalla ei ollut muuta virkaa kuin finaalin lähtöjärjestyksen asettaminen. Karsinnan voittaja sai lähteä finaalin viimeisenä. Lisäksi MM-keskimatkan juoksijoille karsinta oli oiva harjoitus, sillä MM-kisoissa juostaan samaan tyyliin. Sprint juostiin kaupunkikortteleissa, joissa katuja oli 70% radasta, kuten MM-sprintissäkin lienee tarjolla. Normaalimatka oli raskas kisa, jossa noustiin kahdeksan kertaa niin jyrkkää mäkeä, että hyväkuntoisenkin oli käveltävä. Klövahallarin jokinotko vastaa osittain MM-normaalimatkan karttaa halkovaa jokinotkoa, mutta MM-kisoissa ojanotko ylitettäneen vain kerran. Kokonaisuutena katsastukset olivat onnistuneet kisat. Keskimatka oli omalta osaltani hiukan hakemista, mutta sprint sujui loistavasti ja normaalimatkalla tasapainoinen suoritus ilman suuria virheitä.

Keskimatkalta lähdin hakemaan sujuvaa suoritusta. Karsinta sujui 90% teholla täysin suunnitelmien mukaan, vaikka maastossa olikin vaikea edetä sujuvasti. Finaalissa alku lähti hyvin, mutta jo kakkosella tuli ajatuskatko ja aikaa kului 20 sekuntia. Kolmosella, nelosella, kutosella, yhdellätoista ja viidellätoista tuli kaikilla samainen 20 sekunnin virhe, tosin hiukan eri syistä. Näin ollen kahden minuutin kokonaisvirheillä ei keskimatkalla juhlittu. Aikaerot olivat pieniä, eikä kukaan kärjessä onnistunut tekemään erinomaista suoritusta. Jäin kärkeen 1'10" ja olin kahdeksas, mikä kertoo kisan tasaisuudesta. Monet nuoret juoksivat hyvin, ja MM-ryhmästäkin olin viimeinen mies. Maasto oli hiukan erikoista ja peruskivikkoinen pohja tuntui sinä päivänä itselleni vaikealta. Kaikki vain ei ollut kohillaan.

Välipäivän jälkeen juostiin sprint-katsastus Lundin keskustassa. Loistava puisto/korttelisuunnistusrata ilman turhia kikkailuja. Silti radalla oli runsaasti suunnistusteknisiä haasteita. Yksi miinus kartantekijälle oli se, että ohuet mustat viivat olivat liian voimakkaita, jolloin välillä oli epävarmuutta siitä, pääseekö jostain kohin läpi vai eikö. Toinen miinus oli selvä virhe kartassa radan loppuosassa, joka vaikutti ratkaisevasti reitinvalintaan. Polun piti mennä suoraan talon kulmalta, mutta se tekikin 90-asteen mutkan ensin oikealle ja sitten vasemmalle, minkä vuoksi reitistä tuli hitaampi vaihtoehto. Kartassa oli muitakin puutteita, mutta nämä vaikuttivat omaan suoritukseeni, joka kokonaisuudessaan oli paras sprint/puistokisa, jonka olen juossut. Kymmenen sekuntia parannettavaa jäikin vielä juuri radan loppuosalla.

Normaalimatka oli odotetun raskas kisa. Voittoaikani 1h40' oli juuri se, mitä kuvittelin kisan voittajan käyttävän. Erikoista kisassa oli jyrkät rinteet ylös ja alas. Ne veivät lihaksista kaikki voimat, mutta muuten olo oli maalissa hyvä. Kun joutuu kisassa kävelemään kahdeksan kertaa, niin ei ehdi juosta itseään puhki väsyksiin. Ensimmäisen 3km:n matkalla noustiin lähes puolet radan noususummasta. Väliaika 2,4km:n kohdalla kertoi karua alkua, jonne Jarkon pohjat olivat 19'14 eli 8min/km. Hyväpohjaisessa maastossa päästiin välillä laukkaamaankin, mutta mäkeä riitti jatkuvasti. Kokonaisuudessaan 14,84km:n radalla oli nousua yli 700m, joista suurin osa tuli lyhyissä ja jyrkissä nousuissa jokinotkosta ylös. Kisan loppuvaiheilla sain normaalimatkan kulkuni päälle ja suunnistuksen sujuvaksi. Niinpä viimeiset 10 rastia sujuivat vauhdilla, ja niissä tuli takkiin rastivälien nopeimmille ajoille vain minuutin verran. Tasapainoisen suorituksen seurauksena voitin katsastuksen - hiukan yllättäenkin, sillä se oli ensimmäinen normaalimatkan katsastusvoittoni. Näiden kisojen jälkeen on suhteellisen helppo suunnata katseensa luottavaisin mielin Sveitsin MM-kisoihin, jotka käydään 4.-9.8. pääpaikkana Rapperswil.

-jani-