Kainuun Rastiviikko

6.7.2003
KAINUUN RASTIVIIKKO KAJAANISSA 29.6.-4.7.


Kainuun Rastiviikolla olin toista kertaa mukana miesten kisassa. Ensimmäiseltä kerralta 1998 oli voitto puolustettavana. Tärkein tavoite viikolle oli kuitenkin suunnistuksen sujuvuuden hakeminen. Siihen Kajaanin Joutenlammen kangassupikot hyvine maastopohjineen olivat mitä parhainta harjoitusta. Mutta kun kilpailuun lähtee, tavoitteena on myös juosta kovaa. Pelkkä suunnistuksen sujuminen ei riitä, vaan vauhdinhurman tavoittelu on bonusta siinä ohella. Kisaviikko ei alkanut parhaalla tavalla, mutta päättyi täysin suunnitelmien mukaan. Harjoituksellinen anti oli onnistunut. Viikon aikana virheet vähenivät loppua kohti ja viimeisen osakilpailun arvosanaksi voi antaa 10-. Miinus siksi, että mahdollista olisi ollut välttää ne pari pientäkin koukkua ;) Loppujen lopuksi neljän kisapäivän aikana kertyi suunnistuskisaa 38,74km, aikaa käytin 3h24min18s (5'16min/km), rasteja oli 101 ja virheitä 8min40s, mikä on melko paljon. Mutta kahden viimeisen päivän pummit 46 rastilla jäivät 1min40s, mikä on selvästi kiitettävä suoritus. Kainuun voiton ja huippuvireen löytymisen jälkeen on helppo jatkaa kohti Etelä-Skånessa järjestettäviä MM-katsastuksia.

Kalevan Rastiviesti juostiin Kainuun alle lauantaina 28.6., joten tiukka kisaputki lähti siitä. Kalevassa itselläni oli liikaa yritystä, sillä kahdella ensimmäisellä osuudella olimme jääneet 5min takaa-ajoasemaan. Tavoitteena oli tehdä tykkijuoksu, joka kuitenkin kariutui kahteen typerään virheeseen. Kaikki virheethän ovat typeriä. Kainuuseen lähdin kovalla virheettömyyden asenteella. Ensimmäinen kisa sunnuntaina alkoi aivan suunnitelmien mukaisesti ja johdin väliaikarastilla 20 sekunnilla. Siitä seuraava rasti, joka oli kisan kahdeksas koitui kisan kohtaloksi. Karkasin hiukan mäessä Parkkisen Kekeltä (lähti 2min ennen) ja Salmenojan Samulilta (4min ennen) ja odotin, että peitteinen maasto loppuisi. Tiheä ei kuitenkaan tuntunut loppuvan, mikä aiheutti pääni sekoamisen ja pahan ajatuskatkon. Sitä seurasi järjetön pummi (yli 2min). Seuraavat rastit sujuivat kohtalaisen hyvin, kunnes 14.rastilla, jossa notko hiukan tiheämmässä tuotti ylivoimaisia vaikeuksia (n.2min). Loppu sujuikin mallikkaasti, mutta katastrofaalinen alku suunnitelmiin nähden. Olinhan aikonut pummata koko viikolla yhteensä alle 2min. Tavoite oli kuitenkin liian kova tällä kertaa. Ensimmäisen päivän kaksi isoa pummia

Toisena päivänä suunnistettiin Joutenlammen huonoimmat maastoalueet Välipäivän jälkeen olo tuntui vahvalta ja tiistaina oli tarjolla viikon normaalimatka 12,3km ja hitainta maastoakin vielä samalla. Suo, katajat, syvät supat ja kuuma ilma tekivät radasta yllättävän raskaan. Olo oli kuitenkin vahva ja juoksu kulki kuin itsestään, ainakin välillä. Alku meni loistavasti 12.rastille, jota sahailin taas typeryyksissäni 2min. Aivan helppo rastikin vielä! Muuten sujuikin upeasti ja 13 rastivälien nopeinta aikaa kirjattiin minulle. Kisan voitto tuli isohkosta pummista huolimatta yli 2 minuutilla, mutta toisaalta kisassa oli voinut pummata 29 muutakin rastia.

Kolmannen osakilpailun tyly alku ja soisempaa maastoa Lämpö senkuin lisääntyi kolmanteen päivään torstaiksi. Välipäivä ja tyhjentävä hieronta tiistain kisan jälkeen olivat tehneet hyvää, mutta selvästi väsymystä oli jo havaittavissa. Palautumiseen olisi tarvittu toinenkin välipäivä. Nyt oli kuitenkin tasaista ja vauhdikasta maastoa tarjolla ja lisäksi alle 7km matkana, joten sen jaksaisi hyvin. Suota oli yllättävän paljon, vaikkakin välillä erinomaisen hienopohjaista. Ykkösen kökköväli oli kuitenkin miinus ratamestarille, sillä lähdön olisi aivan hyvin voinut viedä ykkösrastin tuntumaan, jolloin kisasta olisi saatu selkeästi pikamatkan mittainen. Muuten rata oli nautinnollista, kun juoksuvauhtiakin oli jäljellä. Yksi pummi tuli kuitenkin nytkin. 9.rastille samaistin alueen väärin ja lyhyellä välillä tein 40 sekunnin koukun. Aika paljon kisassa, jossa vauhti oli 4'38min/km. Muuten erinomainen suoritus ja 8 nopeinta rastiväliaikaa, eli melkein puolet koko kisasta (18 rastia).

Takaa-ajon alkuosa Takaa-ajon loppuosa Takaa-ajokisassa viimeisenä päivänä oli kutkuttava tilanne, sillä Turtisen Raimo oli juossut kolme ensimmäistä päivää tasaisen varmasti ja lujaa. Pääsin matkaan vain 35 sekuntia ennen Ramia, joka lupaili lähteä nälkäisenä jahtaamaan minua. Rami oli väliajoista päätellen aloittanut joka päivä vauhdilla, mutta tiesin, ettei 35 sekuntia oteta näissä maastoissa juoksemalla kiinni, jos vauhtia vielä löytyy edellisten päivien veroisesti. Ykkösrastille Rami iski 13 sekuntia eroa pienemmäksi, muttei saanut minua näkyviin. Sen jälkeen kisasta tuli minun show ;) Suunnistus sujui erinomaisesti ja 6.rastilla aloin nauttia olotilasta ja suunnistuksen sujuvuudesta. Homman täytyi vain pysyä hallussa, niin Rami ei pystyisi kuromaan etumatkaani umpeen. 14.rastille tullessa halutti hymyillä väliaikamiehelle, mutta seuraava lyhyt tiheikköväli pani kuitenkin mietteliääksi. Otin rastin tarkalla suunnalla, mutta päätin rastia lähestyessäni varmistaa oikean kautta, ja tein harkitun 15 sekunnin varmistus"pummin". Seuraavat kaksi rastia täytyi myös ottaa erityisen tarkasti, sillä ne olivat tiheässä maastossa. 17.rastilta lähtiessäni hetken luulin, että joku rymistelee kovaa vauhtia takaa, mutta päästyäni näkyvämpään maastoon ja vilkuiltuani pari kertaa taakseni huomasin, ettei Turtista näy takana. Loppu sujui nautiskellen, vaikka pienen 15 sekunnin koukun tein 19.rastille. Muuten näkyvyys oli niin hyvä, että virheitä ei voinut tehdä, kunhan vain malttoi lukea karttaa - siis todella lukea ja ymmärtää sitä ;) Hyvä fiilis jäi viikosta ja viimeisestä kisasta erityisesti, jonka voitin 2'32 ennen Turtista (hyvä juoksu häneltäkin), vaikka olinkin takaa-ajettavana. Nyt kunnon lepäilyä ja aktiivista palauttelua ennen katsastuksia. Maanantaina onkin jo lähtö kohti Ruotsia ja Skånen maakuntaa.

-jani-