12.6.2003
MM-LEIRI SVEITSISSÄ 1.-9.6.


Harjoitus/Pfannenstiel: 7,3km/530m
Harjoitus/Flims(1.osa): keskimatkan tyyppimaastoa
Harjoitus/Flims(2.osa)
Harjoitus/Gottschalkenberg - viikon rastiväli!

Sveitsin leirin tavoitteena oli tehdä viimeiset reitinvalinta ym. MM-kisoihin valmistavat harjoitukset tyyppimaastoissa, nyt jopa kesäisissä olosuhteissa - lämpöä päivittäin lähes +30C. Leirin ohjelma oli erittäin rankka, joten monttuun pääsykin tuntui olevan lähellä. Viikossa pystyy tekemään paljon kunnon romahduttamiseksi, mutta melko vähän suorituskyvyn parantamiseksi. Toki kehon ollessa vastaanottavainen kovan harjoittelun hyöty tulee esiin, mutta pienellä viiveellä. Jukolaa ajatellen viikko ei ollut optimaalista harjoituksellisesti, mutta MM-kisoja se palveli varmasti. Erityisesti normaalimatkaa varten tehtiin runsaasti tyyppiharjoituksia. Sehän se näillä näkymin päämatkana minulla on, joten siinäkin suhteessa leiri oli hyödyllinen. Sen verran kuitenkin maastosta sanoisin, että onneksi ei tarvitse heti MM-kisojen jälkeen vastaaviin maastoihin lähteä reenailemaan. Kokonaisuutena kuitenkin fiilis erinomainen, sillä kehoni tuntui kestävän hyvin kovan rääkin, ja mikä tällä hetkellä tärkeintä, niin Jukolaan tuntuu palautuvan aivan mainiosti.

Lähdettiin Sveitsiin suoraan SM-sprintin jälkeen, niinpä niistä kisoista jäi juttu tekemättä, eikä näin Jukolan alla enää ole intoa palata sprint-kisaan. Ihan hyvin se sujui. Väsyneinä matkalaisina olimme majapaikalla myöhään illalla, mutta heti maanantaina iskettiin täyttä päätä (seinään), ja lihakset väsyivät rankkoihin ja jyrkkiin mäkiin. Päivän molemmissa suunnistusreeneissä tuli nousua 400m/reeni ja sama alamäkeä, joten lihakset tummuivat kivasti. Tiistaina jatkoimme samaan malliin. Lisänä teimme vielä aamuharjoituksen, jotta saisi vireyttä lihaksiin. Rankan alun jälkeen palautumista oli seuraavan kerran havaittavissa perjantaina. No hyvä, että edes silloin maltoin iltapäivän levätä. Tähänkin lepoon suurin syy oli, että Jonne tuli kuumeeseen. Silloin päätin itsekin huilata, kun olisin itsekin voinut rasituksesta maata kuumeessa.

Harjoittelun painopiste oli selkeästi normaalimatkan reitinvalinnoissa. Muuten mukavia reenejä, mutta maaston aluskasvillisuus sekä jyrkät ja osin vaarallisen liukkaat rinteet tekivät juoksemisesta, varsinkin väsyneillä lihaksilla, epämiellyttävää. Se tuli todettua, että kevyitä harjoituksia ei näissä maastoissa voi tehdä, mutta joskushan on hyvä väsyttää itsensä kunnolla. Tosin parempi, jottei liian perusteellisesti. Reitinvalinnoissa ilmeni, että yllättävän rajut kierrot ovat nopeampia, vaikka toisaalta selviltä tuntuvat kierrot olivat välillä hitaampia. Mitä jäikään käteen? Toivottavasti MM-kisojen käyrä- ja vihreäkuvaukseen voi luottaa paremmin. Keltaiset ovat huonoja juosta, elokuussa vielä huonompia runsaan kasvuston vuoksi. Vaalean vihreät ovat välillä kauheaa, vaikka piikikkäät alueet pitäisi kartoittaa vihreällä viivoituksella lisäksi. Tumman vihreä oli välillä aivan loistavaa, sillä tiheä kuusikko haittasi vain näkyvyyttä. Välillä reitinvalinnat olivat todellakin ongelmallisia...

Viikon parhaita harjoituksia oli keskiviikon vuoristo"vaellus", joka juostiin kokonaan paria jyrkkää nousua lukuunottamatta. 23km ja 1300m nousua aikaan 2h30', mikä oli reipasta lenkkivauhtia. Tällaisten reenien hyöty tulee aina viiveellä, mutta maisemienkin puolesta fiilistä oli. Janne oli kehittänyt torstai-iltapäivälle rajun reenin, jossa jaettiin palkinnot kokonaisajasta, toisesta alamäkisuunnistuksesta ja viimeisestä noususta. 7,3km ja 530m nousua ja 500m alamäkeä yhdessä rinteessä koko ajan. Alku suunnistettiin alamäkeen 7 rastia, sitten ylös n.8min nousu, sitten alas toiset 7 rastia ja lopuksi ylös yli 10min nousu, jossa Matte alisti muita! Kova ja hyvä harjoitus. Alamäkisuunnistus ei ole ollut vahvoja puoliani, joten sen harjoitteleminen on varmasti hyväksi.

Lauantaina suunnistettiin keskimatkan maastoissa, jotka tarjoavat poikkeuksellisen pienipiirteisiä muotoja ja samalla hauskaa vaihtelua. Näissä maastoissa olisimme voineet suunnistaa parikin päivää, mutta toisaalta ne ovat meille helpompia maastoja kuin vaikka keski-eurooppalaisille. Karttojen tulisi vain olla tasalaatuisia, jottei tarvitsisi maastossa välillä pudota totaalisesti kärryiltä. Enkä nyt tarkoita huolimatonta suorituksen hallintaa, vaan yksinkertaisesti kartoituksen laadun järkyttävä vaihtelua. Keskimatkan MM-maaston viereinen maasto on kyllä kartoittajalle niin haastava, että hyvän kartan tekemiseksi aikaa kuluisi enemmän kuin on käytössä. Joka tapauksessa hienoa aluetta. Sunnuntaina fiilisteltiin hiukan alppimaastossa, mutta kevyesti vain. Iltapäivällä vielä viimeinen reipas reitinvalintaharjoitus, jossa nousua 5,6km:n radalla 500m ja sama alamäkeen. Kuultiin myös, että nousurajoitusta (ennen 4%) ei enää ole, joten suunnistusrata saa olla vaikka koko matkan ylämäkeen. Maanantaina Jonne hoiteli Dorf-sprintin sekunnilla Sveitsin sprint-mestarin nenän edestä. Tämä mies, Sven Kropf, ei muuten juokse muita suunnistuskisoja kuin sprinttejä, eli lienee ensimmäinen todellinen sprint-spesialisti. Sellaista Sveitsissä näin Jukolaa odotellessa.

-jani-