mc-katsastukset

14.5.2002
MC-KATSASTUKSET 11.-12.5.2002


Valmistautuminen

Olo oli epävarma ennen katsastusviikonloppua Jämsässä. Finspringissä kulki kohtuullisesti, mutta lihaksisto on edelleen suorastaan omituinen tuntemusten vaihdellessa päivittäin. Helatorstaina Karjalohjalla televisiot jäi kaukaiseksi haaveeksi - tosin Kännykkäkisojen -98 TV toimii vielä mainiosti. Totesin kisan jälkeen, että vauhdissa tuli Petterille takkiin minuutin verran ja pummeilla vielä 2,5 min lisää. Niinpä itseluottamus oli heikonlainen, mutta nöyryyttä sain katsastuksiin sitäkin enemmän.

Lauantain pikamatka (kartta 134KB)

Uskoin maaston sopivan itselleni hyvin - olihan näitä keskisuomalaisia rytöjä reenattu jonkin aikaa. Luottavaisin mielin päätin lähteä täysin suunnistuksen ehdoilla kisaan. Päätin malttaa pysähtyä aina, kun olisin epävarma missä mennään. Halusin tehdä suunnistuksellisesti hyvän suorituksen enemmän kuin mitään muuta. Olo oli rentoutunut lähdössä - sellainen juuri sopiva tutina ja kutina. Mallikarttaa katsoessa pieni pala nousi kurkkuun, sillä paikansin lähdön vihreähkön ja pyöreämuotoisen mäen juurelle, joten vaativaa tulisi olemaan heti alussa. Ei kun kartta käteen ja menoks. Ykköselle varmasti polun kautta ja notkelmaa ylös peilaten avokallionenään. Mäen tasoittuessa katse ylhäällä ja rastikumpare jo näkyikin - hyvä alku.

Kakkoselle päätän mennä - hiukan epävarmasti - oikean kautta loivaa mäkeä. Juoksen vihreän yli, nousen käyrän ylös. Vasemmalla näkyy pieni jyrkänne - onkohan kartalla - Taitaa olla, tulin sittenkin suoraan rastin kohdalle. Käännyin hiukan vihreässä alaspäin. Rastikumpareen pitäisi olla suoraan edessä - pieni kumpare näkyykin. Voiko olla - tarkistus - on se ja rastille. Pientä sähläystä oli - 15sek.

Kolmoselle alas rinteen reunaan, tarkka sijainti ja suunta rastille. Rinteen reuna hiukan epäselvä. Kyllä tässä on jyrkänne, ja suoraan eteenpäin. Maasto tiheämpää vasemmalla - kumpare häämöttää edessä. On lippu ja leimaus. Näin rinteessä vilaukselta MS Parman asun ja hetkellisesti ajattelin, että ei voi olla Petteri, mutta olikohan sittenkin. Neloselle tiheän läpi polulle. Polkua ei juurikaan erota, mutta oikealla selvempi kumpare. Tasossa rastille. Olen kuitenkin liian alhaalla ja tajuan sen nopeasti. Ylös kumpareelle ja leimaus - 10sek.

Vitoselle olisi kiertomahdollisuus - en valitse. Pusken suoraan tiheikön läpi ja jatkan samalla suunnalla toisenkin tiheikön läpi - vilkaisen vain kuviorajasta sijainnin. Pääsen ulos vihreästä ja nousen mäkeen - oikealle jää kumparetta ja nenää. Edessä häämöttää kuvioraja - olen mäen päällä. Kivessä rasti - hiukan jää häiritsemään, kun kivi sijaitsee tasaisella ja kartalla käyrä siinä, missä mun piti olla. Jatkan suoraan tiheämpään - vasemmalla häämöttää aukon reuna. Kivi näkyy oikealla ja tasaista on. Olen selvästi vasemmalla. Vauhdilla käännös oikeaan ja kalliokumpareelle ja rastikivelle, joka keskellä harvennusta - 20sek.

Kuutoselle mäen korkein kohta välttäen loivasti vasemmalta kaartaen. Rastilta rytöä, mutta vähitellen maasto paranee ja juoksukin on nautittavaa, vaikka loivassa ylämäessä jalat tuntuvatkin raskailta. Maaston paras alue, josta saa hetken nauttia. Kuvioraja tulee jälleen vastaan. Tarkistus jyrkänteestä, joka jää oikealle taakse. Mäen reuna hakien ja tasossa kumpareen reunaan. Käyrä alas ja tasossa rastille. Hiukan epävarmuutta, mutta rastikumpare siellä, missä oletinkin. Kutoselta vauhdikkaasti alas tielle, jossa vasta lopullinen suunnitelma. Seiska näyttää helpolta, mutta jos alue kuusikkoa, niin näkyvyys voi olla huono. Tsemppaan tiellä ja totean, että suoraan vaan. Jatkan tieltä vihreän rajaa ja rytöä riittää. Ylitän aukon, joka erittäin huonokulkuista - pyrin nopeasti tielle. Tieltä katson kulman rastia kohti. Aukolta metsään tullessani huomaan, että kuusikkoa on - onkohan riittävän tarkka suunta. Mäki laskee loivasti ja suuntaan hiukan vasemmalle, jotta kuvioraja saattaisi näkyä. Näen uran ja pysähdyn - ei ole kartassa. Jatkan varovaisesti kaartaen vasemmalle, kun oikealla ei näy mitään. Edessä paistaa jyrkempi pudotus ja kuvioraja - olenkohan vasemmalla liikaa. Edessä alhaalla lippu, hyppään jyrkänteen alas - oma. Olipa tuuriakin matkassa - 20sek. Kasille lyhyt väli. Nousen käyrän ylös, mutta reuna kivikkoinen ja pakko kiertää alakautta. Reuna johdattaa suoraan rastille - hyvä.

Ysille yläkautta ilman muuta. Ylös saa tiensä taistella, mutta sitten hyvä edetä. Rastipiste kivi, mutta kartan vinovihreä tekee luettavuuden vaikeaksi. Juoksen uraa pitkin, ja se kaartuu alas. Joudun pysähtymään - homma selvä, kallioreunaa pitkin rastille. Kympille väli helppo, mutta rasti tiheikössä toisessa tasossa sijaitseva jyrkänne. Pääsen nopeasti tiheikkömäen reunaan. Naisten sarjan vauhdikas kolmikko ei tahdo päästää ohi, mutta lopulta onnistun ja suunta vaikuttaa hyvältä. Jyrkänteestä ylös ja suoraan rastille. Viimeinen rasti häämöttää. Pois vihreästä, alas kalliolta. Lähelle pellon reunaa - huomaan aidan, hups. Pitää pysyä aidan metsän puolella - rasti helppo - 10sek. Loppurutistus, hapottaa, mutta tunne on vahva. Hyvinhän se meni. Pieniä virheitä tuli, mutta maasto oli vaativa, ja siihen suunniteltu rata varsinkin. Samuli tuli lopussa kolmen sekunnin turvin ohi, mutta tunnelma jäi varsin hyväksi. Tällaista suoritusta lähdin katsastuksista hakemaan.


Sunnuntain normaalimatka (kartta 263KB)

Lihaksistossa ihmeellisiä tuntemuksia edelleen. Verrytellessä vasemman polven takaa jänteestä kiristystä, mutta muuten ok. Kohtalaisen rankka kisa tiedossa ja lämpöäkin ilmassa. Kisa oli kommelluksia täynnä. Puolentoista tunnin suunnistuksen jälkeen olo oli kuin ruoskitulla maratoonarilla. Vasen reisi vihloi ja jalkapohjaan isku jyrkänteeltä hypätessä ja virheitäkin aivan liikaa. Kaikilla kuitenkin tuntui olleen vaikeuksia, joten kolmas sija tuli. Vauhti näyttää olevan kohillaan, sillä olin kisaa johtanut rasteilla 6-14. Lopussa sorruin sitten pummailemaan lähes jokaista rastia. Yhteensä 3-4min virheitä. Monille tuli enemmänkin. Kisasta jäi päällimmäisenä mieleen rastipainatus, joka oli vinksin vonksin - yllättävästi vaikeuttaa rastinottoa, kun rastipiste ei ole keskellä ympyrää. Lisäksi 25. rasti oli outo. Kaikki ei tuntunut olevan kohdallaan, mutta arvostelut sikseen. Rankka kisa oli ja parhaille paikat MC:n kiertueelle. Palautuminen SM-pitkille onkin arvoitus. Päätän vasta perjantaina, juoksenko kisan. Vietävästi kuitenkin haluttaa, sillä jätinhän viime vuonnakin kisan väliin.

-jani-