4.11.2003
KAUSIANALYYSI 2003

määrä kesto matka ka-aika ka-matka km-vauhti rasteja virheitä: /km /rasti
norm.matkan kisat 10kpl 14h35' 141,7km 1h27'30" 14,17km 6'11"/km 261kpl 26'10" 11" 6"
norm.matkan harj. 15kpl 19h40' 142,4km 1h18'40" 9,49km 8'17"/km 325kpl 22'10" 9" 4"
keskimatkan kisat 17kpl 9h45' 104,4km 34'25" 6,14km 5'36"/km 280kpl 31'10" 18" 7"
keskimatkan harj. 28kpl 20h34' 163,1km 44'04" 5,83km 7'34"/km 419kpl 42'30" 16" 6"
sprintin kisat 16kpl 3h21' 43,1km 12'34" 2,69km 4'40"/km 217kpl 6'40" 9" 2"
sprintin harj. 15kpl 3h06' 31,5km 12'24 2,1km 5'54"/km 130kpl 8'45" 17" 4"
viestikisat 13kpl 10h25' 111,1km 48'05" 8,55km 5'38"/km 248kpl 20'50" 11" 5"
pitkät 3kpl 7h46' 63,7km 2h35'20" 21,2km 7'19"/km 65kpl 9'30" 9" 9"
yhteensä 117kpl 89h12' 801km 45'45" 6,85km 6'41"/km 1945kpl 2h47'45"


Kokonaisuudessaan kausi oli onnistunut. Näin tasaisen kovassa kunnossa en ole ollut koskaan koko kauden ajan. Harjoitusmäärä (vrt.kilpailut/harjoitukset) jäi alhaisemmaksi kuin edellisinä lähivuosina, mutta tehollisesti vuosi oli kova. Edelleenkin olen sitä mieltä, että kilpailut ovat suuunnistajalle parasta harjoittelua. Kisa-analyysien avulla pystyy parhaiten kehittämään omaa suoritustaan juuri kisatilannetta vastaavasti. Parhaat suoritukset osuivat MM-katsastuksiin ja viestien ankkurointeihin sekä rastiviikkojen takaa-ajoihin. MM-kisoissa normaalimatka ei vain sopinut itselleni. Kaikilla leireillä olo oli hiukan epävarma, enkä koskaan tuntenut mittelland-maastoja kotoisiksi. Pystyin kuitenkin hyviin suorituksiin. Kauden heikoin esitys osui SM-pikamatkalle, mikä kuvastaa koko kaudelle tyypillisiä keskimatkojen heikohkoja esityksiä.

Normaalimatkan kisat ovat sopineet mulle parhaiten. Mielestäni luonnollista olisi, että normaalimatkalla pärjäävät ne, jotka reenaavat paljon. Itse olen jämähtänyt tuohon 500 tunnin tasolle, kun jotkut pystyvät kilpailujen ohessa reenaamaan jopa 800 tuntia. Harjoittelun sisältö tosin on ratkaisevaa, mutta tätäkin syksyä ajatellessa olen huomannut, että alle 10 tuntia viikossa riittää jopa suorituskunnon nostamiseen, jos vain pohjat on kunnossa. Tärkeintä on yksittäiset hyvät harjoitukset. Jos pystyn tekemään 4 kehittävää harjoitusta viikossa (kisat mukaanlukien), niin kunto tuntuu riittävän melkoisen pitkälle. Kun viikossa on kolme palauttavaa päivää, niin silloin keho toipuu fyysisesti ja henkisesti sekä on valmiimpi vastaanottamaan seuraavan kovan harjoituksen ärsykettä. Näin olen asian selittänyt itselleni, sillä viimeiset neljä kuukautta olen reenannut keskimäärin reilu 7 tuntia/vko, eikä yli 10 tunnin viikkoja ole kuin yksi, MM-leiri Ruotsissa.

Normaalimatkan hurmos, jonka sain viimeksi World Meetingissä, on hienointa mitä kilpasuunnistuksessa voin kokea. Silloin tiedän, että vauhti on hyvä, pää toimii rauhallisesti ja suunnistusajatus kulkee selkeästi. Silloin nautin joka hetkestä, vaikka maasto olisi välillä surkeaakin. Sen sijaan keskimatkalla pääsen vastaavaan fiilikseen hyvin harvoin. Ilmeisesti kuvittelen, että vauhdin on oltava hiukan kovempaa, jolloin rentous katoaa juoksusta ja samalla virheriski tuplaantuu. Kausianalyysissä on nähtävissä keskimatkojen runsas virheiden määrä kilometriä kohden: 18sek/km, kun normaalimatkalla virheitä oli 11sek/km. Rasteja keskimatkoilla on yleensä enemmän, joten rastikohtaista eroa ei ole nähtävissä: virheitä 7sek/rasti keskimatkalla ja 6sek/rasti normaalimatkalla. Suurin kehittämisen haaste on juuri keskimatkojen suunnistusajatus. Jatkossa täytyy keskimatkalle lähteä täysin samalla asenteella kuin normaalimatkalle, jolloin saan aluksi riittävän rauhallisuuden ja suorituksen hyvin haltuun. Joka hetki on vältettävä tunnetta, että riittääköhän vauhti, sillä siinä vaiheessa virhe on jo lähellä.

Kilpailuja on kauden suunnistuksista lähes puolet, mikä kuvastaa todella runsasta kisojen määrää, mutta samalla sitä, että suurin osa suunnistusharjoituksista tuli tehtyä leireillä sekä sitä, että kisat ovat mulle myös harjoittelua. Tärkeitä kisoja oli tällä kaudella 24kpl ja yhteensä kisoja oli 57kpl, joten aivan riittävästi. Suunnistusharjoituksia oli 60kpl, joten fifty-fifty lähestulkoon. Suunnistusharjoitusten painopiste on keväällä ja sen jälkeen niitä tulee leirien ulkopuolella 1-2kpl/vko. Kymmenkunta viikkoa kesällä oli ilman suunnistusharjoitusta, mutta niillä viikoilla riitti kisoja. Viestejä oli kisoista 13kpl, ja nehän ovat Jukolan ja Tiomilan panostusta lukuun ottamatta pelkkää mielen virkistystä ja joukkuehengen tiivistämistä. Kauden aikana oli ainoastaan yksi yli 2 tunnin suunnistusharjoitus. Sen lisäksi SM-pitkä keväällä ja sadismisuunnistus äskettäin. Pitkät eivät ole sopineet itselleni, koska en pysty tankkaamaan ennen kisaa, mutta uskon ratkaisuna tilanteeseen olevan huomattavasti rauhallisempi alkuvauhti. Edellyttäen, että olen kunnossa, ensi kevään SM-pitkälle täytynee lähteä ja hioa uudenlainen taktiikka.

Sprintit ovat olleet kauden piristys. Niissä olen pystynyt revittämään kovaa suunnistuksen kärsimättä, sillä suunnistushan on yksinkertaista. Toki sprinteissä on myös tärkeintä sujuvuus, mutta vauhdin on oltava lähes maksimaalista joka hetki. Sprintit ovat hauskoja, kun niissä ei kikkailla liikaa ja kun juoksu kulkee. Sprinttien virhemäärä 2sek/rasti tuntuu kohtalaisen suurelta, mutta se johtuu maastosprinteistä sekä pwt-kisoista, joissa puistosprintit ovat usein yllättävän vaikeita, vaikka ilman kikkailuakin. Onneksi suunnistuksessa viestit piristävät yksinäistä uurastusta ja viesteissä menestyminen tuntuu jopa paremmalta kuin henkilökohtainen menestyminen, sillä viestivoitto jaetaan porukalla, ja tätä saimme Smålannissa maistella. Todellista herkkua se olikin.

Kaudesta jäi erinomainen maku ja syksyn mittaan motivaatio on kasvanut ensi vuoden MM-kisoja, Jukolaa ja Tiomilaa ajatellen. MM-kisat Ruotsissa tuntuvat ensimmäisen tuntuman perusteella sopivan paljon paremmin kuin Sveitsin kisat mitä maastoihin tulee. Kauden harjoittelun aloitan hiljalleen rauhallisesti ja lumien tullessa pysyvästi Jyvässeudulle aloitan perustan vahvistamisen hiihtopainotteisesti juoksemista unohtamatta. Keskityn kuitenkin harjoittelussa yksittäisten harjoitusten laatuun enemmän myös talvella, sillä homman mennessä puuroksi kehontuntemus häviää, enkä pidä ajatustakaan siitä miellyttävänä. Tulevia haasteita odotellessa: talvella kerätään voimia kesää varten, eikä kuluteta niitä!

-jani-