1.9.2008
NELJÄ VIIKKOA KUNTOILLEN

13 viikkoa (3kk) leikkauksesta ja neljä viikkoa kuntoutusta saavat aikaan hymyä suupielille, sillä kunto on huomattavasti "mattimeikäläistä" paremmalla mallilla ja pohje vahvistuu päivä päivältä. Pyöräillen on tullut kokeiltua jo tehokkaampaa polkemistakin, mutta pääasiassa rauhallisesti vesijuosten ja jumpaten sekä erityisesti Laurin kanssa leikkien heppaa ja muita kuntoiluleikkejä, on liikkumiseni alkanut. Liikkuvuus on akillesjänteessä hyvä ja vähitellen lisään eksentristä voimaharjoittelua. Koko syyskuun on vielä juoksu- ja hyppykielto, mutta eihän tässä mihinkään ole kiire. Varsinkin kun hommia on riittänyt. Aloitan Suunnistusliiton valmennuskoulutuksen kehittämisprojektivastaavana ja nuorten maajoukkuevalmentajana. Kirjaprojekti alkaa valmistua ja monipuolisuushanke on edennyt viimeistelyvaiheeseen. Lisäksi opetan Jyväskylän OKL:n suunnistusopinnot syyskuun aikana. Paljon on hankkeita ja siihen oheen vielä valmentajan erikoisammattitutkinnon opinnot, jotka onneksi tukevat käytännön valmentamista.

Odotan innolla nuorten maajoukkuekuvioita. Valmentajan perspektiivi on uusi, mutta näkemys hyvästä valmentajasta on urheilijan näkövinkkelistä vahva. Uskon, että valmennuksen kulmakivenä ovat vuorovaikutustaidot. Valmentajana haluan olla lähellä urheilijaa, kuunnella ja yrittää ymmärtää. Nuorilta urheilijoilta toivon löytyvän tiukkaa asennetta, tavoitteellisuutta ja periksiantamattomuutta. Jokainen motivoitunut nuori urheilija on arvokas suomalaisessa suunnistuksessa ja heidän energiansa, suomalainen sisu, on ohjattava oikeille raiteille.

-jani-