8.3.2006
GOMERAN LEIRIMATKA 26.2.-5.3.


Pitkän kotona olon jälkeen matka Kanarialle tuntui melko pitkältä. Reissaamiseen on vaan taas totuteltava. Kesäinen ilma, joka oli lentokentällä vastassa, piristi kummasti mielen matkaväsymyksestä. Oli kiva päästä lämpimään harjoittelemaan ja lepuuttamaan päätä. Matkan tarkoitus oli ensisijaisesti vaeltaminen vuoristoisessa maastossa ja toisekseen yhteinen lepoloma Reetan kanssa.

Gomera tunnetaan vaellusparatiisista ja hotellimme Tecinan golfkentästä, josta on parhaimmillaan upea näköala Teiden huipulle. Saarella näki myös alkuperäistä Kanarian asutusta vuoristokylissä toisin kuin Teneriffalla, jonne lensimme. Teneriffalta oli 45 minuutin lauttamatka Gomeralle ja samalla turismin "pilaamista" hotellimaisemista irti. Näytti kuitenkin siltä, että vahvasti turismi lisääntyy myös Gomeralla, mutta toistaiseksi sitä suosivat vain vaeltajat ja golfaajat.

Sunnuntai meni matkan jälkeen lepäillessä, eikä ollut halua käydä pienelläkään lenkillä. Olimme Tecinassa puolihoidolla, joten iltaisin saimme syödä mahantäydeltä Kanarian antimia seisovasta pöydästä. Maanantaina päätimme heti lähteä valloittamaan saaren korkeinta huippua, Alto de Garajonayta (1487m), joten olimme aikaisin liikkeellä. Pienet vaelluspolut löytyivät ensi ihmettelyn jälkeen hyvin ja nautimme maisemista. Tuhannessa metrissä tuuli sen verran ravakasti ja pilvet alkoivat olla pään korkeudella, että oli pantava lisää vaatetta. Reitti oli hauska ja kivinen polku. Nousua kertyi hulppeat 1600m ja alamäkeen painelimme 800m ennen kuin kylmissämme ja jalat jo rasittuneina pääsimme Alajerosta taksilla Tecinaan. Ensimmäisen päivän treenit 4h30min.

Tiistaina tuli myrskyistä ja sateista, tosin kuurottaista, mutta ei mitkään auringon paistattelukelit. Päivälämpötila jäi 17 asteeseen, mutta tarkenee tuossa säässä harjoitella. Vuorossa oli kova harjoitus, muttei mikään sikakova. Päätin tehdä treenin hotellin juoksumatolla, kun sopivaa juoksupaikkaa ei ulkona löytynyt, eikä autoa ollut vielä käytössämme. Tecina-golfiin ei ollut asiaa mennä juoksentelemaan, vaikka kovasti mieli teki. Tuntui hiukan typerältä juosta matolla, kun oli etelään lähtenyt, mutta siten varmistin hyvän harjoituksen: 10km/34'08, josta 7km 3'30/km, 2km 3'10/km ja 1km 3'00/km. VK:n puolella selvästi, muttei liian rasittavaa. Harjoitus onnistui hyvin, vaikka pohkeissa on ollut pitkin talvea vaivaa ja edellisen päivän vuoristovaellus ei asiaa ollut auttanut. Illalla vielä kuntopyöräilyä, stepperillä ja matolla hölkkää. Päivän treenit 2h20min.

Keskiviikkona oli ohjelmassa auton haku Gomeran lentokentältä, jonne oli kolmen vartin reipas kävelymatka. Siitä jatkoimme ylös 1200 metriin, josta vaellusreittiä juosten El Cedroon ja takaisin. Aluksi alamäen määrä hiukan yllätti ja matka kesti lopulta odotettua kauemmin, joten rukkasimme jatkosuunnitelmia. El Cedron laakso oli silti nähtävä. Vaelluspolku oli kivaa juosta. Lopussa minulla oli niin hyvä tunne, että otin Reetan vetoon ja tein 20 minuutin voimaharjoituksen rappusiin Reetan roikkuessa vyölaukussa kiinni. Olipa hyvä idea! Yhteensä lenkki kesti 3 tuntia ja nousua sekä laskua 890m. Illalla hyvä fiilis, eikä unta tarvinnut kutsua. Päivän treenit 3h40min.

Torstaina rytmitettiin taas rasitusta ja jäimme hotellille. Sää parani jo huomattavasti ja 20 astetta oli mittarissa. Aurinko tietysti poltti kuumasti, kuten Kanarian leveysasteilla kuuluu. Aamupäivä meni tennistä läiskien 2 tuntia, josta reilu puolet oli treenin veroista. Illalle suunnittelin alas rannalle vieviin rappusiin nopeus-kestovoimaharjoituksen. Harjoituksen idea oli tehokkaita hyppyä ja loikkia toistaen riittävän paljon, jotta siitä tuli myös kestovoimatreeni. Palautuksen pidin riittävänä, jotta syke laski aina alle aerobisen kynnyksen, eli alle 130. Yhteensä 40 minuutin aikana tein 10*30 hyppyä ja 15*20 loikkaa. Treenin keskisyke oli 125, mutta loikissa loppua kohti sai jo palautella kunnolla. Tuntui hyvältä saada voimaan tehoja vuorivaellusten lisukkeeksi. Päivän treenit 2h40min.

Perjantai oli viimeinen vaelluspäivä, eikä pilviä enää näkynyt. Päivälämpötila nousi jo 22 asteeseen. Ajoimme Vallehermosoon Gomeran pohjoisrannikolle, josta lähdimme vaellukselle. Tiet ovat Gomeralla sellaisilla, että 40km/h on melko hyvä keskinopeus. Niinpä mutkittelevia teitä 40km kestää sen tunnin verran ja päätä pyörryttää, vaikka saari ei olekaan kuin reilu 20km halkasijaltaan ja lähes ympyrän muotoinen. Päästyämme vihdoin vaelluksen alkuun nautimme taas valtavasti. Aluksi nousimme jyrkästi yli 500m, jonka jälkeen suurin osa vaelluksesta oli melko tasaista. Lopuksi laskeuduimme 700 metriä melko jyrkästi, mistä jalat pitivät paljon. Onneksi lämpö auttoi. Yhteensä 3h15min pääasiassa kävelyä, nousua ja laskua 950m. Kiersimme vaelluksen jälkeen Valle Gran Reyn kautta (saaren isoin laakso), eli Gomeran länsipuolta takaisin Tecinaan (Playa de Santiago). Matkalla kävimme vielä katsastamassa Alto de Garajonayn, sillä ensimmäisellä päivällä se oli pilven sisällä. Nyt maisemat oli näkemisen arvoiset. Reissuun kului lähes koko päivä, mutta syvät vatsalihakset hoidin Pilateksen avulla kuntoon illalla. Päivän treenit 4h.

Lauantai oli jo viimeinen treenipäivä ja päätimme tehdä kovan harjoituksen heti aamulla 1200 metrin korkeudessa sijaitsevalla nurmikentällä. Paikan nimi oli Laguna Grande, joka on vanhaa merenpohja-aluetta ja säilynyt siten ympäristöstä poikkeavana. Hyvää nurmikenttää oli 100*150m alue. Siinä pötkin menemään auringon noustessa 100m:n täpövetoja ja 50m:n kiihdytyksiä vuorotellen. Yhteensä 30*100m+50m. Treenin jälkeen ruhtinaalliselle hotellin aamiaiselle ennen kymmentä. Illalla palautellen tennistä, uintia, kuntopyöräilyä ja juoksua. Viimeisen päivän treenit 2h50min. Näin ollen kuudessa päivässä tuli tasan 20 tuntia. Osa tunneista oli tietoista tuntien kasaan tavoittelua, sillä halusin saada tavoitellun 170 tuntia 10 viikkoon täyteen ja onnistuinkin siinä. Vaikka tavoittelinkin tunteja, niin ensiarvoisen tärkeää minulle on tämänkin talven aikana ollut kehon tasapainoinen olotila vähintään kerran viikossa. Välillä on rasitusta ollut liikaa, mutta jonkinlaisen tasapainon olen onnistunut säilyttämään kokonaisuudessa. Varmasti jossain vaiheessa kauden aikana runsaasta harjoittelusta hyöty näkyy. Jos ei muuten, niin arvokisojen kisaputkissa ja SM-pitkillä, joka olisi mukava jaksaa kunnialla läpi ;)


-jani-